eristäytymistä ja lugesteroneja

Viime kuukausina en ole juuri lainkaan tavannut niitä ystäviäni, joilla on lapsia ja jotka ovat saaneet jälkikasvua helposti ja vaivatta. Olen kokenut masentuneisuutta aina avatessani Facebookin, jolloin silmiini on ensimmäisenä on pompannut kuvia vauvoista ja lapsista, kuvatekstejä siitä, kuinka elämä on lasten myötä saanut merkityksen ja tarkoituksen. Masentuneena olen klikkaillut "älä seuraa tätä julkaisua" -painiketta kerta toisensa jälkeen ja piilottanut nuo kuvat pois silmistäni. En ole välittänyt sopia treffejä ja ollut ystävänä erittäin passiivinen. En ole halunnut tavata heitä, koska en ole halunnut joutua jatkuvasti kokemaan sitä tunnetta, kuinka olemme ainoa lapseton pariskunta joka paikassa. En halua että minua katsotaan säälivästi, en oikeastaan edes halua, että minua edes ajatellaan säälivästi. Ei minun lapsettomuuttani kenenkään muun tarvitse ajatella, koska siihen aina sisältyy surkuttelua.

Lääkäri on määrännyt minulle pariin kiertoon kokeiltavaksi lugesteronia, jota en ole koskaan kokeillut. Emme edelleenkään ole tehneet päätöstä varsinaisen hedelmöityshoidon aloituksesta. Luultavasti kohdallamme ensin kokeiltaisiin inseminaatiota, clomeille tuskin on edellytyksiä, koska luultavasti useimpina kuukausina kuitenkin ovuloin. Lapsettomuuteemmehan ei varsinaisesti ole mitään syytä (paitsi luultavasti endometrioosi).

Odotukseni lugeista eivät ole minkäänmoiset. Mietin, siirtääkö lugejen käyttö kuukautisten alkamista. Gynekologian poliklinikalle minulla on aika seuraavan kuun lopulla.